Ennen keikkaa lähetin Mikelle mentaalitoiveen, että soittakaa Here Today. Ja kas, toiveeni kuultiin: Here Today soi niin komeasti, jotta! Mike ja Bruce jakoivat liidin, hieno sovitus. Muita toiveita minulla ei varsinaisesti ollut, joten kun Til I Die tuli pyytämättä ja yllättäen, niin kyllä pyrki tippa nousemaan silmäkulmaan. Kylmät väreet jne., you know...
AGD julkaisi settilistan EH-foorumilla. Lainaan sitä tähän:
DO IT AGAIN
SAFARI
CAL SUN
IT’S OK 2018
SURFIN USA – Eb
SURFER GIRL
KISSED HER - Db
DANCE DANCE
PLEASE WONDER
KISS ME BABY
GETCHA BACK 2016
FOOLS
GROW UP
GOOD TO MY BABY
DARLIN
WANNA DANCE-BJ
WARMTH
HERE TODAY
STILL BELIEVE
CAROLINE- CL
DON’T WORRY
DEUCE COUPE
HONDA
GET AROUND
intermission
CAL DREAMIN
SLOOP
NICE
WAITING FOR THE DAY
CAL GIRLS
HEARTS
DISNEY
ALL THIS IS THAT
TIL I DIE
ALL I WANNA DO
GOD-CL
PISCES
HERE COMES THE SUN
SAILOR
COTTONFIELDS
KOKOMO
ALL SUMMER LONG
RHONDA
ROCK ROLL
BARBARA ANN
VIBES
SUMMER BLUES
ROCKAWAY BEACH
FUN FUN FUN – Eb
Miken tulevalta soololta tuli California Sun, Here Comes The Sun ja Rockaway Beach. Cal Sunilla Mike kuulosti vähän varovaiselta, Here Comesilla vire oli pikkuisen hakusessa (Scott antoi alkuäänen Miken korvamonitoriin). RB vedettiin encoressa ihan reippaasti. George Harrison sai tuplatribuutin kun ensin tuli Pisces Brothers ja perään Here Comes. PB on tietty peruskamaa soinnutukseltaan, mutta livenä aika koskettava ja kyllä pojat sen komeasti lauloivat. Here Comesin on Scott Totten sovittanut bossa novaksi, ilman sitä Georgen kitarakuviota.Mike sanoi, että he ovat esittäneet sen vain kerran aiemmin. Kunnianhimoinen, mutta aika outo, sai keikan vaisuimmat aplodit.
Brian Eichenberger lauloi Brian Wilsonin osuudet (tai suurimman osan) ja tyylikkäästi lauloikin. Don¨t Worry Baby etenkin oli minuun kovasti vetoava. Jeff Foskett siis puuttui kokoonpanosta tällä kertaa. Scott Totten lauloi Why Do Foolsin.
Lavalla oli lisävahvistuksena torvikvintetti ja ksylarihemmo. Omasta takaa oli torvimiehenä Randy Leago. Ne biisit, joissa alunperin on puhaltimet mukana, kuulostivat siten siltä miltä pitikin.
Mike oli kaiken kaikkiaan hyvässä vedossa, ei millään uskoisi 78-vuotiaaksi. Bruce lauloi monta liidiä, paremmin kuin koskaan olen hänen kuullut laulavan. Disney Girls ei ole koskaan ollut minun suosikkini, mutta livenä se oli todella tyylikäs.
Christian Love kuulosti ajoittain Carlilta, etenkin Sail On Sailorilla. Samalla taustavideolla pyöri Dennis purjehtimassa Harmonylla. Herkkää.
Mike sanoi, että katolisille Vatikaani on se juttu, mutta muusikoille Albert Hall. Eihän tuo ollut mikään peruskeikka, kuten settilistasta voi havaita. Aika monta greatest hits-biisiä jätettiin pois ja tilalla oli harvoin kuultua albumikamaa. Autobiisejä tuli vain neljä. Pet Soundsilta yhdeksän biisiä! Ja ne vedettiin hienosti tunteella, ei mitään hälläväliä hommaa kuten Brian Wilsonilla nykyisin.
Brian E ja Scott vaihtoivat kitaroita aika usein. Scottin kitarointi oli varsin halitsevaa, esim. Christianin kitara oli aika kuulumaton miksauksessa. Ei muutenkaan kyllä koko aikaa soittanut, kunhan roikutti kitaraa kaulassa. Hänen antinsa oli selvästi laulupuolella. Scott soitti toista bassoa Carolinessa, aika hifistelyä.
Stemmoja ei erityisemmin tuplattu. Jos tarvittiin kolmiääninen aaaa, niin kolme ukkoa lauloi sen. Välillä yritin selvittää äänen alkulähdettä, kun sen lauloikin joku muu kuin olisin olettanut. Ei ihme, että sound checkeissä treenataan.
Albert Hall on hieno paikka, lava ei ole kaukana, vaikka mekin istuimme rivillä 21. Aluksi tuntui, että ääni tulee väärästä paikasta, kun PA oli katossa. No, äkkiä siihen tottui. Lavalla oli vain backline ja sitäkin niukasti.
Mike, Bruce, Brian ja Scott lauloivat Their Heartsin. In the nude, kuten Mike asian ilmaisi 50 vuotta sitten. Livenä tuommoinen kummasti kourii sisuskaluja. On se hienoa kun jotkut osaa laulaa!
Basisti Huchbacher lauloi vähän stemmoja, John Cowsill lauloi kaksi biisiä. Bändi soitti tiukasti, nopeiden biisien tempo oli rivakka.
Päätin jo etukäteen, että videoin encoren kaksi ekaa biisiä. Ne sattuivat olemaan Summertime Blues ja Rockaway Beach. Tietysti Lontoon pisin mies sattui seisomaan minun edessäni...
https://www.youtube.com/watch?v=kn36f8JfX58
Koko keikka: https://www.youtube.com/watch?v=Ur4vvJ14guM
Paras keikka? Sitten sen on täytynyt olla todella hyvä ja kyllähän videon perusteella näyttikin olevan kaikki kohdillaan. Mike on ollut sen verran tärkeä tappi yhtyeen historiassa, että ukko voi ihan hyvin surfata BB-nimellä, jos vastaavan tekisi Al, niin se voisi olla jo reilusti jyrkänteen puolella (vaikka pidän Alista kovasti paljon, mutta…).
VastaaPoistaBiisilista oli sen verran pitkä ja monipuolinen, jos olisin hengittämättä lukenut sen läpi, niin puolessa välissä olisin jo tuupertunut. Ei voi sanoa millään asteikolla, että Mike & Bruce olisivat fyrkat vex ja sitten äkkiä kotiin -asenteella liikenteessä, miljonääreillä on työmoraali kohdillaan. Olen samaa mieltä blogin pitäjän kanssa, että 78 vuotias Mike on varsin nuorekkaan ja vetreän oloinen ikäihminen, mieshän melkein nuortuu vuosi vuodelta. Parran kun vielä leikkaisi huitsin Nevadaan, niin mieshän olisi kuin nuori kolli ;-).
Tiedätkö oliko myynnissä jonkin sortin VIP lippupaketteja? Meinaan sitä vaan, että olisiko paksulla lompsalla päässyt Miken ja Brucen kainaloon kuvattavaksi? Entäs oheistuotteet, vinkuiko Visa?
Vip-pakettia ei ollut tarjolla. Kamaa oli myytävänä, mutta paidat eivät miellyttäneet silmääni, joten hillitsin itseni, vaikka vaimo kehotti toteuttamaan mielihaluja. Miken ja Brucen nimmaroiman julisteen olisi saanut muistaakseni 75 paikallisrahalla. Juliste on vaan ongelmaesine, jos se ei ole ihan täydellisen hieno. Nyt ei ollut. Miken nimmari mulla on, sorry Bruce, liian kallis.
VastaaPoista