Lontoo

Otsikko on mahdollisimman kaikenkattava, sillä nyt tulee kaikenlaisia huomioita, jotka edellisestä postauksesta unohtuivat.

Päivää ennen BB:n keikkaa Lontoossa esiintyi The Eagles. Ilmeisen hyvin esiintyikin, ainakin lehtiarvostelun mukaan. Jos en taas ihan väärin muista, niin se oli The Telegraphin kriitikko, joka oli myötämielinen. Minähän yritin keväällä ostaa liput tuolle keikalle, mutta kun painoin hyväksy maksu -nappia, niin sivu kaatui ja tulin järkiini ja tajusin, että liput ovat liian kalliit siihen nähden, etten minä ole mikään kauhea eaglesharrastaja. Kaiken lisäksi keikkajärjestäjä olisi lähettänyt paperiliput postissa. Melko antiikkista näinä aikoina. Wembleyn piipuhyllylle olisi saanut paikkoja vielä myöhemminkin, mutta momentum meni jo. Olisihan siinä ollut Kaliforniapoppia kahdelle päivällä, mutta korvat olisivat olleet aika kovilla peräkkäispäivien keikkojen vuoksi. Ja nyt sain hekumoida Beach Boyseilla koko rahan edestä.

Samainen Telegraph julkaisi myös neljän tähden (viidestä) arvion BB-keikasta. Arvioitsijan mukaan keikka oli liian pitkä, 30 biisiä olisi riittänyt. Mitä!!?? Täysin absurdi ajatus, keikka oli aivan sopivan pituinen. Porukka tulee Alpertti Halliin juuri sen vuoksi, että tiedossa on pitkä keikka harvinaisilla herkuilla, hittien lisäksi siis.

Albert Hallin yleisörakenteesta on sanottava, että kuuluimme joukon nuorempaan päähän. Jos fanittaa kuuskytluvun musaa, on oltava 60 täyttänyt, ainakin Lontoossa. Näin minä kolme oikeaakin nuorta ihmistä, mutta en mitenkään koko joukkoa skannannut, joten saattoihan siellä enemmänkin heikäläisiä olla.

Myös Stray Cats esiintyi Lontoossa vierailumme aikana. Sen päätin jättää välistä kun kuuntelin uuden comeback-levyn. Tylsää! Kuuntelin sen vain kerran, enkä ole toistaiseksi jaksanut antaa toista mahdollisuutta. Voi olla, että livenä ja vanhemmilla biiseillä setti pelastuu. Tubesta olen yhden videon katsonut, eikä sekään varsinaisesti innosta Poriin lähtemään.

Waterstonesta (kirjakauppa) löysin Mark Dillonin Fifty Sides of The Beach Boysin. Luulin, että siitä oli painos loppunut. Joskus näet yritin sitä netistä tilata, huonolla menestyksellä. Kiinnostava kirja, ehkä palaan asiaan kun olen saanut sen luettua.

Vielä pieni käytännön hotelliasia. Asburn Hotel, jossa yövyimme, oli miellyttävä majapaikka.
Sisäänkirjautumisen yhteydessä hotelli tekee majoituksen hinnan plus viidenkympin katevarauksen kortille. Lähtiessä kun maksaa, hotelli tekee varsinaisen veloituksen erikseen ja tuo alkuperäinen katevaraus jää viikoksi roikkumaan bittimaksuavaruuteen, eikä siis ole käytettävissä mahdolliseen uuteen maksuun. Jos on yön siellä, toisen täällä monta kertaa peräkkäin, saldon rajat tulevat nopeasti vastaan. Perehdyin asiaan netissä ja siellähän on näitä synkkiä tarinoita, miten rahat loppui kortilta ja trabeli iski. Meille tämä oli ensimmäinen kerta, vaikka onhan tässä jonkin verran matkailtu. Hyvä tietää.