Joulu on taas, lähes. Mike Loven joululevyltä tuli jo maistiaisia, mutta perjantaina ilmestyi koko levy.
En mikään hillitön joulumusiikin ystävä ole, joten yritän puoliväkisin saada joulumoodin päälle lokakuussa.
Olen levyn muutaman kerran kuunnelut. Ei ole huono, ei. Siis joululevyksi. Uusia biisejä on onneksi mukana jokunen ja kaikki loputkaan eivät ole ihan kuluneimmasta päästä.
Kuusi ensimmäistä biisiä muodostavat levyn paremman puoliskon. Little St. Nick on sovitusta myöten kuten originaalikin. Loppuvuoden keikoilla biisi tulee kuulostamaan juuri tältä. Jäähallin keikalla 2006 tämä oli setissä ja olin tyytyväinen kun sain kuulla sen, kesäkeikoilla se ei ole ohjelmistossa.
Hanson yhteistyö toimii edelleen, Finally It's Chrismas kuuluu tuohon edellä mainittuun kuusikkoon.
Celestial Celebrationin kertsi on Sweets for My Sweetsistä lainattu, Jingle Bell Rockissa on hyödynnetty Cali Girlsin väliriffiä, Alonen on Chrismas Day alkaa Be My Baby-rumpukompilla. Vaikutteita on siis poimittu sieltä täältä, mutta ei minua haittaa, ihan ok.
Nimibiisi on toinen juttu. Sehän on Shortenin' Bread joulusanoilla ja kyllä on kamala! Ärsyttävä, typerä renkutus.
Viimeiset viisi biisiä on perhekaraokea, laulutaitoisen perheen sellaista, tosin. Perinnebiisejä veisataan hartaasti. Ensikuuntelulla en pitänyt yhtään, mutta olen alkanut tottua. Loven lapset pääsevät ääneen, vaikka minä kuuntelisin mieluummin itse isäntää.
Oh, Holy Night on liian vaativa biisi em. kokoonpanolle. Ei toimi.
Luultavasti Reason päätyy joulukuunneltavieni listalle, kerran pari kuunneltavaksi. Jos koko levy olisi ollut alkupään biisien kaltainen, suksee minun soittolistallani olisi ollut isompi.
Minulla ei ole joulumoodit hukassa, koska uskon joulupukkiin. Tiedän jopa tismalleen miltä oikea joulupukki näyttää - haluatteko tietää? Ette vai? No, kerron kumminkin. Joulupukkia on 1930 luvulta lähtien sponssannut Coca Cola ja melko muhkeaa korvausta vastaan on oikea joulupukki antanut ystävällisesti naamansa ja pönäkän vartalonsa virvoitusjuomayhtiön mainoksiin.
VastaaPoistaPostilootaan tipahti jokunen aika sitten samassa paketissa Mike Loven ja Eric Claptonin joululevyt. Niitä on nyt ahkerasti veivattu ja molemmat hyviksi todettu. Noooo, totuuden nimissä on sanottava, että Miken tekele on ainakin lainelaudan mitan verran edellä, kuin Ericin blues vaikutteiset joululaulut - siis minun mielestä.
Onhan se aivan huippua, kun 77 vee ikäisellä herrasmiehellä riittää virtaa tehdä levyjä edelleen, jos tekijä sattuu vielä olemaan alkuperäinen suhteellisen kuuluisan BB yhtyeen jäsen, niin mikäs sen parempi. Mitä enemmän olen sahannut Miken uutta joululevyä, niin sen paremmalta se kuulostaa.
Se on kyllä myönnettävä, jos blogin pitäjä ei olisi asiaa rautalangasta vääntänyt, niin enpä olisi tunnistanut Reason for the Season samaksi biisiksi kuin Shortenin´ Bread. Uskaltaako tässä edes tunnustaa vai joutuuko moderoiduksi, minun mielestä RftS on ihan hyvä kappale, ei ehkä ihan hyper, mutta super ainakin. Tästä päästään mukavasti levyn toiseen puoleen, joka blogarin mielestä kuulosti kotikaraokelta. Jaa, mistä kohtaa? Ensialkuun loppupään kipaleista hieman tökki Ambhan (hienon nimen Mike ja hänen vaimonsa ovat tytölle keksineet) laulama O Holly Night, mutta ahkeran veivauksen lopputulemana ei tämäkään nyt niin kauhea ole. Itse en kyllä nähnyt mitään vikaa muissakaan ”kotikaraoke” biiseissä - iski ja upposi.
Ps. Yleensä levyissä on präntätty säveltäjän ja sanoittajan nimet, mutta nyt ei kyllä osu ne tiedot silmiin vaikka kuinka pyörittelen vihkosta kourassa.
Pss. Jos joku haluaa olla kuin pikku-Mike, niin levyn takakannen kuvassa oleva veturi ja vaunut ovat amerikkalaisen Marx-firman tuotos.
Psss. Jos joku haluaa olla kuin iso-Mike, niin Pebble Beachin kämppä olisi myynnissä 6.45 miljoonalla dollarilla.
https://www.realtor.com/news/celebrity-real-estate/mike-love-pebble-beach-house-still-needs-buyer/
Nyt on alkamassa se hetki vuodesta, jolloin alan pelotella lapsia vakoilevilla tontuilla ja sen seurauksena mahdollisesti joululahjamenetyksillä, jos eivät älyä olla ihmisiksi, prkl!
PoistaLiekö joulumoodin puute seurausta moisesta moraalisesti arveluttavasta toiminnasta?
Kotikaraokeksi herjaaminen varmaan myös johtuu tuosta alati pahenevasta joulusta innostumattomuudesta. Brianin joululevyllä Oh Holy Night hoidettiin komeasti kotiin.
Reasonista tykkääminen kai sitten kertoo vain joulumielestä. Tiedä, vaikka puolentoista kuukauden päästä olisin herkemmässä mielentilassa minäkin...en ehkä.
Loven talon tsekkasin, vaikken edelleenkään ole talonostoaikeissa. Edelleen american sisustusmaku ei osu yksiin omani kanssa, vaikkei Mikellä niin pahasti menekään yli kuin sillä pressalla, jonka nimi ei nyt tule mieleen.
Vetäisit sitten maton jalkojeni alta, kun nostit esille Brianin O Holy Nightin.
VastaaPoistaMuutenkin Brianin joululevy on aivan loistava tuotos, sitä on tullut veivattua ahkerasti joulun aikoihin (minun jouluni alkaa yleensä lokakuun alussa tai viimeistään lopussa ja jatkuu seuraavan vuoden lokakuun alkuun tai loppuun).