lauantai 27. marraskuuta 2021

Long Promised Road

 On se Brian ihmemies, julkaisee viikon sisään soololevyn, dokumenttielokuvan ja elokuvasoundtrackin!

Tai firmathan ne julkaisee, mutta kuitenkin. Elokuva on Usassa elokuvateatterilevityksessä ja striimattavana ja digiostettavana. Suomen Itunes ei suostu myymään. eikä vuokraamaan. Kuuntelin alkuviikosta ESQ:N podcastin, jossa elokuvan ohjaaja ja Briania haastatteleva toimittaja olivat mukana. Haluan ehdottomasti nähdä tämän elokuvan. Ohjaaja ei osannut sanoa mahdollisesta dvd-julkaisusta vielä mitään.

Sountrackin olen kuunnellut tasan yhden kerran, mutta ei se estä minua tekemastä syvällistä analyysiä.

Voi olla, että ensi viikolla hävettää, mutta mitä siitä! Biisilistasta huomaa, että Paley-sessioita on hyödynnetty, moni biisi on siis ysäriltä kotoisin. Eka biisi on minulle uusi, enkä myöskään tiedä kuka on Jim James. Brianin ääni on kamalassa kunnossa, Jimppa sen sijaan laulaa komeasti Brianin nuoruustyylillä. Pidän kuitenkin. It's Not Easy Being Me on tuttu buutselta. En pidä. Itsesäälissä piehtarointia, ei sovi Brianille, olisi saanut jäädä julkaisematta. 

Kun olen nyt niin pikainen, en viitsi verrata tämän julkaisun biisejä niihin aiemmin "ilmestyneisiin" versioihin, mutta luin, että uudelleen miksauksia on tehty.

Rock & Roll Has Got a Hold on Me on hyvä biisi tai niin muistelen. Oli siinä jotain Roll- Soul riimejä, mutta ihan reipasta menoa silti. Ihan uusi tuttavuus. Olisiko kuuluisalle R & R-albumille alunperin suunniteltu?

It's O.K häviää Miken uusintaversiolle, ei mahda mitään. Ei Briankaan silti huono ole. Night Was on tietty uusveto Love You:lta, ei paha. Nimibiisi on Carlin ja tässä sen laulaa Blondie Chaplin. Mitä siitä pitäisi ajatella? Ryhmätyö rules? Blondie oli alkuperäisen ilmestyessä bändissä, olisiko siinä selitys? Tai Brian ei enää pystynyt laulamaan.

I'm Broke on rytmiblues tyylinen renkutus, joka on ollut Brianin nettisivuilla kuunneltavissa jokusen aikaa. Ihan kelpo perusbiisi, tunnen edelleen vetoa I IV ja V sointuihin.

Aikatavalla jämistä kasattu levy, vaan kun Brian Wilson on kyseessä, niin onnistumisen mahdollisuus on olemassa. Kertakuuntelun perusteella sanon Jee!!!

1."Right Where I Belong"Brian Wilson, Jim James 
2."I'm Goin' Home"Andy Paley, B. Wilson 
3."It's Not Easy Being Me"Paley, B. Wilson 
4."Must Be a Miracle"Paley, Wilson 
5."Slightly American Music"Paley, Wilson 
6."It's O.K."B. Wilson, Mike Love 
7."Rock & Roll Has Got a Hold On Me"B. Wilson 
8."The Night Was So Young"B. Wilson 
9."Honeycomb"Bob Merrill 
10."Long Promised Road"Carl WilsonJack Rieley 
11."In My Room" (live from the Ryman Auditorium)B. Wilson, Gary Usher 
12.
"I'm Broke"


Paley, Wilson                                    


Brian Wilson: At My Piano

 Levykauppa X toimitti tavaran nopeasti postilaatikkooni. Hyvä X!

Biisilista: 

1 God Only Knows  

2 In My Room  

3 Don’t Worry Baby  

4 California Girls  

5 The Warmth of the Sun  

6 Wouldn’t it be Nice  

7 You Still Believe in Me  

8 I Just Wasn’t Made for these Times  

9 Sketches of Smile: Our Prayer/Heroes and Villains/Wonderful/Surfs Up  

10 Surf’s Up  

11 Friends  

12 Till I Die  

13 Love and Mercy  

14 Mt Vernon Farewell  

15 Good Vibrations

Mojossa Sylvie Simmons sanoi California Girlsin menevän karaoken puolelle. Minä olen testannut sillä silmällä koko levyä ja hyvin toimii kun mukana laulaa! 

Biisien tempot on sovitettu rauhallisiksi. Ainoa poikkeus on GV, jossa Brian pääsee takomaan pianoaan ihan kunnolla. Toinen suosikkini on Friends, jossa Brian kuulostaa välillä jazzpianistilta. Nyt tietysti kaikki jazzpianistit pahastuvat: "Ei tuo ole jazzia!" Voi olla niin, en minä tiedä mitään pianojatsista. Joka tapauksessa mainio sovitus. 

Laulumelodiat eivät ole ihan yksi yhteen originaalien kanssa, Brian heittelee sekaan legatoja ja korusäveliä. Minusta toimii ihan hyvin. Love ja Mercy olisi tylsempi ilman pikku tiluttelua. L&M sisältää myös väliosan, jota Brian ei livenä esitä. 

ESQ:n haastattelussa Brian sanoo Mt Vernonista jotenkin niin, että Mike asui siellä kauan sitten ja hän halusi jättää jäähyväiset. Tuon voisi tulkita pahaenteiseksi esim. 60-vuotisjuhlien kannalta.

Till I Die esiintyy edukseen myös pianolla. Näissä koko bändin yhdessä vetämissä biiseissä pianosovitukset toimivat parhaiten, paksu melodia kuulostaa paremmalta kuin vähän irrallisena kelluva yksittäinen melodiaääni. No, You Still Believe on taas onnistunut ehkäpä parhaiten siinä lajissa. Yksi suosikeistani.

Kuten jo edellisessä kirjoituksessa totesin, ei tämä hissimusaa ole. Olen oikein ilahtunut At My Pianosta, alkuun lievä varauksellinen suhtautumiseni on haihtunut. Uskon viihtyväni Pianon äärellä vielä pitkään. Aikoinaan kun Lucky Old Sun ilmestyi, minulla meni monta kuukautta kuunteluyritysten kanssa, ennen kuin oli pakko myöntää, ettei levy miellytä. Niin kehuttu kuin se onkin, niin en ole kuunnellut sitä enää ainakaan kymmeneen vuoteen kertaakaan. Pianon suhteen ei todellakaan tunnu samalta. 

Brian voisi lähteä Darianin kanssa kahdestaan kietueelle. He voisivat soittaa levyn biisejä kahdella flyygelillä klubeissa. At My Piano 2 sitten vuoden päästä. Kakkoselle This Whole World mukaan!